Webinaari 9.10.2020 prof. Maunu Häyrynen esitelmöi otsikolla "Voiko paikkakokemusta kuvata ja välittääkö kuva kokemuksen?"

Perjantaina 9.10. kello 17 -19.30 prof. Maunu Häyrynen (Tuni) Esitelmöi otsikolla "Voiko paikkakokemusta kuvata ja välittääkö kuva kokemuksen?"

Tilaisuus järjestetään verkkoseminaarina. Voit liittyä Zoom-verkkoseminaariin klikkaamalla linkkiä. Jos käytät mobiililaitetta, laite pyytää sinua asentamaan Zoom -sovelluksen. Asentamalla tämän ilmaisen sovelluksen saat avattua yhteyden verkkotapaamiseesi. Ohjeita ZOOM-sovelluksen käyttöön löydät googlettamalla hakusanalla "zoom ohje".

Tilaisuuden järjestää Porin filosofinenseura.

Abstrakti

Konstruktionistisen tutkimusotteen perusajatus on kärjistäen ollut, että maailma ilmenee kielen kautta ja kaikki ilmaistavissa olevat merkitykset ovat rakentuneet sosiaalisesti. Tämä näkökulma on hallinnut myös maisemankuvauksen tutkimusta, missä maisemaa on tutkittu visuaalisena kielenä eli kuvastona. Tätä seuraten on haettu tapoja, joilla maisemankuvauksia on rajattu ja kytketty erilaisiin konteksteihin ja diskursseihin. Kehollisuus on otettu huomioon katseen suuntautumisen ja katsoja-aseman tarkastelussa. Ajattelutavan perusteella maisema on rakennettu esitys silloinkin kun katsotaan "todellista" luonnonmaisemaa eikä kuvaa sellaisesta, koska merkitysten muodostuminen tapahtuu molemmissa samalla tapaa katseen suuntaamisen, rajauksen ja symbolisten viittausten, mielleyhtymien tai konnotaatioiden kautta.

2000-luvulla tätä tutkimusotetta on arvosteltu siitä, ettei se ota kantaa maiseman välittömään keholliseen ja emotionaaliseen kokemukseen, joka ei välity pelkän maisemankuvauksen tai katsomisen kautta. Tällöin tutkimuksen saavuttamattomiin jää myös ihmisen vuorovaikutus materiaalisen ympäristön kanssa, mistä maisemankuvaus voi antaa enintään vihjeitä. Vuorovaikutuksen eri osapuolet, jotka maisemassa voivat olla myös muita eliöitä eivätkä rajoitu vain siihen mitä on näkyvissä, ovat osa jatkuvaa muutosprosessia. Tämä prosessi on rinnakkainen merkitysten sosiaaliselle rakentumiselle ja on usein sitä nopealiikkeisempi. Puhutaan sekunnin murto-osassa välittyvistä ei-kielellisistä affekteista, joiden välityksellä eri toimijat ovat suhteessa toisiinsa.

Oma käsitykseni on että maisemankuvaus ei ole irrallaan kehollisuudesta, moniaistisuudesta tai välittömistä tunnereaktioista vaan sen vaikutus perustuu osaksi näihin. Keskeisperspektiivimaisemaa tai myöhemmin maisemavalokuvaa on kauan pidetty todenkaltaisena ympäristön esitystapana länsimaisessa kulttuurissa. Tämä on mahdollista siksi että maisemankuvaus kykenee välittämään tai simuloimaan joiltakin osin kehollista ja emotionaalista ympäristökokemusta. Sen lisäksi maisemankuvaus luo uusia kehollistettuja käytäntöjä ja ohjelmoi maiseman tunnesisältöjä, jotka vaikuttavat siihen tapaan millä ihminen on ja toimii ympäristössä.

On kuitenkin ei-kielellistä ja epäkognitiivista kokemusta, joka nousee maiseman kielellisten ja yhteiskunnallisten merkitystasojen läpi ja muokkaa niitä. Kehollisuus ja affektiivisuus kielellistyvät emootioiksi, joilla säilyy tunnevaraus mutta jotka samalla artikuloituvat myös suhteessa opittuihin, jaettuihin ja historiallisesti rakentuneisiin merkityksiin. Maisemassa tästä voi kertoa toiseuden tai kuulumattomuuden tunne, kykenemättömyys suhteuttaa omaa kokemusta annettuun diskursiiviseen kehystykseen, jonka ankkurointi elettyyn, keholliseen ja materiaaliseen ympäristöön näin katkeaa.

Maunu Häyrynen

Maisemantutkimuksen professori
Turun yliopisto
Professor of Landscape Studies
University of Turku

27.3 tilaisuus siirtyy (Persia ja Jerusalem – mitä juutalainen perintö toi länsimaiseen kulttuuriin?)

Porin yliopistokeskuksessa kaikki yli 50 hengen tilaisuudet peruutetaan maaliskuun osalta. Seuraamme tilannetta ja tiedotamme jatkosta. Valitettavasti joudumme täten siirtämään tämän tilaisuuden myöhempään ajankohtaan.

27. maaliskuuta, perjantai, kello 17.00, UCPorin auditorio 125

Jutta Jokiranta: Persia ja Jerusalem – mitä juutalainen perintö toi länsimaiseen kulttuuriin?

Abstrakti

Persian valtakunta oli siihenastisista suurvalloista mahtavin, ulottuen itäisestä Euroopasta Intiaan saakka. Persialaisaika (noin 550-330 eaa.) mahdollisti Heprealaisen Raamatun synnyn ja kokoamisen. Koko juutalaisen uskonnon synty liitetään tähän aikaan; selvää on, että sellaiset juutalaisen kulttuurin tekijät kuin toora ja kirjoitukset, liitto, temppeli, sapatti ja Jahven tunnustaminen muotoutuivat ja muuntuivat tänä aikana tavoilla, joilla on yhä vaikutusta. Uskonnonharjoitus on intellektuaalista tutkimista, liitto heijastaa aikansa poliittisuskonnollisia pyrkimyksiä, ja itsetutkiskelu ja ylistäminen ovat elämän tarkoitus. Luennolla valaistaan erityisesti Qumranin käsikirjoituslöytöjen merkitystä raamatuntutkimukselle ja varhaisen juutalaisuuden ymmärtämiseen.

HUOM!

Koronaepidemian vuoksi on syytä muistaa hyvä käsienpesu, desifiointi ja mm. yskimissäännöt. Sairaana ei pidä tulla paikalle. Seuraamme tilannetta ja toimimme viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Toistaiseksi etenemme normaalisti.

Ilmoitamme mahdollisista muutoksista näillä sivuilla ja Facebookissa.

--------------------------------------------

KEVÄÄN OHJELMA

Helmikuu 27, torstai kello 18-20, FT Tero Alstola (Helsingin yliopisto), ”Miten yhteiskunnat saivat alkunsa? Kulttuurimme juuret muinaisessa Lähi-idässä”.

Maaliskuu 27, perjantai kello 17-19, FT Jutta Jokiranta (Helsingin yliopisto), ”Persia ja Jerusalem – mitä juutalainen perintö toi länsimaiseen kulttuuriin?”

Huhtikuu 16, torstai kello 18-20, Dos. Juhani Sarsila (Tampereen yliopisto), ”Kreikan filosofia ja uskonto. Konflikti ja harmonia”.

Toukokuu 14, torstai kello 18-20, Dos. Mikko Lahtinen (Tampereen yliopisto), ”Renesanssi vanhan ja uuden taitekohtana”.

Kaikki tilaisuudet pidetään UCPorin auditoriossa 125.

Miten yhteiskunnat saivat alkunsa?

Satakunnan Kriittinen korkeakoulu aloittaa uuden kautensa kysymällä keitä oikein olemme? Tätä kysymystä valaistaan vuoden kattoteemalla Mistä tulemme, minne menemme? FT Tero Alstola (Helsingin yliopisto) avaa kevätkautemme esitelmällä ”Miten yhteiskunnat saivat alkunsa? Kulttuurimme juuret muinaisessa Lähi-idässä”.

"Ihmisyhteisöt siirtyivät toisistaan riippumatta keräilystä ja metsästyksestä maanviljelyyn eri puolilla maapalloa tuhansia vuosia sitten, mutta Euroopan näkökulmasta merkittävin murros tapahtui Lähi-idässä. Maanviljely mahdollisti kaupunkien ja työnjaon kehittymisen ja tätä kautta kirjoitustaidon,kulttuurin, valtion ja monien teknisten keksintöjen synnyn. Ihmisten ja ajatusten liikkuessainnovaatiot levisivät nopeasti alueelta toiselle, ja jo pronssikaudella Välimeren ja Lähi-idän kulttuurit olivat tiiviissä kanssakäymisessä keskenään. Näin ollen Lähi-itä on kiinteä osa myösEuroopan historiaa, ja sen korkeakulttuurien perintö on yhä konkreettisesti läsnäyhteiskunnassamme: tunnin jakaminen 60 minuuttiin on perua babylonialaisilta, ja niin kristinuskonkuin islamin juuret ovat muinaisessa Lähi-idässä".

Tapaamisiin torstaina 27.2. UCPorin tiloissa (auditorio 125) kello 18.

Satakunnan Kriittisen Korkeakoulun kevät 2020

Tiedämme paljon ja enemmänkin; tiedämme että emme tiedä ja tiedämme että on vielä paljon tiedettävää ja opittavaa. Tietämisen ohella herää kysymys ymmärtämisestä. Ihmisiä kiinnostaa maailman meno, mutta myös kysymykset siitä, mistä oikein tulemme, keitä oikein olemme ja minne olemme menossa? Mitä järkeä maailmassa on (jos mitään), miksi asiat tapahtuvat kuten tapahtuvat ja onko meillä jokin suunta, johon ihmiskunta on menossa? Heittelevätkö meitä sattuman voimat, vai onko kaiken takana jokin suurempi suunnitelma?

Näiden kysymysten saatossa yritämme ymmärtää ihmistä ja hänen paikkaansa yhteiskunnassa ja maailmassa Kriitisen korkeakoulun kuluvan vuoden luentosarjassa.

Satakunnan kriittisen korkeakoulun tämän vuoden kattoteema kulkee otsikolla Mistä tulemme, minne menemme? Teeman puitteissa tarkastelemme muun muassa sitä, miten yteiskunnat ylipäätään ovat saaneet alkunsa. Miten metsästäjä-keräilijöistä tuli yhteiskuntien ja kulttuurien rakentajia ja perustajia? Miten tämä valtava murros syntyi ja miten siitä mentiin eteen päin? Mitkä olivat niitä tekijöitä, jotka muovasivat ihmisen toimintaa, ajatuksia ja uskomuksia siten, että nykyinen maailma saattoi muodostua?

Aloitamme kevään ohjelmamme ”alusta”; matkaamme Mesopotamiaan, yhteiskunnan ja kulttuurin alkulähteille. FT Tero Alstola esitelmöi yhteiskunnan synnystä. Jatkamme sieltä matkaamme historiallisesti Persian imperiumiin FT Jutta Jokirannan johdattamana, kunnes hyppäämme Ateenaan ja antiikin kreikan ihmeelliseen maailmaan. Tässä meidät johdattaa viininpunaisen meren aalloille dosentti Juhani Sarsila. Matkamme jatkuu kevään kuluessa renesanssin maailmaan dosentti Mikko Lahtisen siivittämänä.

Syksyllä jatkamme matkaamme modernin Euroopan aate- ja kulttuurihistoriaan. Tutkimme muun muassa työelämää, sen historiaa ja nykyisiä haasteita, tieteellisen maailmankuvan murrosta ja ihmisen paikkaa tieteellisessä maailmankuvassa, sekä tämä päivän poliittis-taloudellista tilannetta ja tulevaisuuden haasteita.

Tervetuloa mukaan Satakunnan kriittisen korkeakoulun ohjaamalle matkalle historian ja kulttuurin siipien havinaan aina kulttuurien aamunkoitosta nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin.

Kevään 2020 kaikki tilaisuudet pidetään UCPorin tiloissa (Porin yliopistokeskus), auditorio 125 (katutaso). Kaikki tilaisuudet ovat torstaisin ja alkavat kello kuusi, paitsi Jutta Jokirannan esitelmä, joka pidetään perjantaina alkaen kello viisi.

Kevään ohjelma:

• Helmikuu 27, torstai kello 18-20, Tero Alstola, ”Miten yhteiskunnat saivat alkunsa? Kulttuurimme juuret muinaisessa Lähi-idässä”.
• Maaliskuu 27, perjantai kello 17-19, Jutta Jokiranta, ”Persia ja Jerusalem – mitä juutalainen perintö toi länsimaiseen kulttuuriin?”
• Huhtikuu 16, torstai kello 18-20, Juhani Sarsila, ”Ateena ja Kreikallainen maailma” (otsikko tarkentuu).
• Toukokuu 14, torstai kello 18-20, Mikko Lahtinen, ”Renesanssi vanhan ja uuden taitekohtana”.

Tero Alstola avaa 27.2 ensimmäisen tilaisuutemme. Seuraavassa hänen esitelmänsä tiivistelmä:
Miten yhteiskunnat saivat alkunsa? Kulttuurimme juuret muinaisessa Lähi-idässä

Abstrakti:

Ihmisyhteisöt siirtyivät toisistaan riippumatta keräilystä ja metsästyksestä maanviljelyyn eri puolilla maapalloa tuhansia vuosia sitten, mutta Euroopan näkökulmasta merkittävin murros tapahtui Lähi-idässä. Maanviljely mahdollisti kaupunkien ja työnjaon kehittymisen ja tätä kautta kirjoitustaidon, kulttuurin, valtion ja monien teknisten keksintöjen synnyn. Ihmisten ja ajatusten liikkuessa innovaatiot levisivät nopeasti alueelta toiselle, ja jo pronssikaudella Välimeren ja Lähi-idän kulttuurit olivat tiiviissä kanssakäymisessä keskenään. Näin ollen Lähi-itä on kiinteä osa myös Euroopan historiaa, ja sen korkeakulttuurien perintö on yhä konkreettisesti läsnä yhteiskunnassamme: tunnin jakaminen 60 minuuttiin on perua babylonialaisilta, ja niin kristinuskon kuin islamin juuret ovat muinaisessa Lähi-idässä.

Kevään keskustelutilaisuuksista ilmoitetaan myöhemmin.

Kaikki tilaisuutemme ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Terveisin,
Petteri Limnell
Satakunnan Kriittinen Korkeakoulu.