Satakunnan Kriittisen Korkeakoulun ensimmäinen vuosi on "paketissa"

Hyvät Kriittisen Korkeakoulun ystävät,

Satakunnan Kriitisen Korkeakoulun ensimmäinen vuosi on niin sanotusti paketissa. Osuvampaa olisi sanoa, että ensi vuosi on paketissa. Kuluva vuosi kun avattiin seuraavasti:

Kuluvan vuoden yleisenä teemana oli inhimilliset aivot ja niiden funktiot ympäristöineen ja ulottuvuuksineen. Aloitimme Kaiken Maailman Aivot sarjamme masennuksesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä ja hoitomuodoista. Siirryimme tarkkaavaisuuteen ja digiaikaan, musiikkiin mahdollisesti ensimmäisenä kielenämme, ja sieltä aivojen kuvantamiseen ja aivosairauksien hoitomenetelmiin ja lopulta tietoisuuden mysteeriin.

Ensi vuonna jatkamme yleisellä teemalla Mistä tulemme, minne menemme? Kyseessä on sarja esitelmiä ja keskusteluja länsimaisen kulttuurin, ajattelun ja sivistyksen suurista linjoista ja virstanpylväistä. Tutkimme menneisyyttä, nykyisyyttä ja arvelemme hieman myös tulevia aikoja. Pyrimme ymmärtämään ihmistä ajattelevana kulttuuriolentona; ihmisen aikeita, toimia ja niiden syitä. Mistä tulemme, minne menemme?

Ensi kevään päivämäärämme ovat:

• 27. helmikuuta,
• 27. maaliskuuta
• 16. huhtikuuta
• 14. toukokuuta

Kaikki esitelmätilaisuudet pidetään Yliopistokeskuksen auditoriossa 125 torstaisin kello 18 alkaen, paitsi 27. maaliskuuta tilaisuus pidetään perjantaina alkaen kello viisi.

Aiheista ja niitä seuraavista keskustelutilaisuuksista ilmoitetaan erikseen tammikuusta lähtien.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

Jouluterveisin,

Satakunnan Kriittinen Korkeakoulu

Petteri Limnell
Päivi Tamminen
Pälvi Lehtonen
Heimo Heino

Kaiken maailman aivot luentosarjan esitelmä "Aivot ja tietoisuus" torstaina 12.12

Kaiken maailman aivot sarjamme päättyy tältä erää Satakunnan Kriittisen korkeakoulun puheenjohtajan (FM Petteri Limnell) esitelmällä "Aivot ja tietoisuus".

Torstai 12. joulukuuta, Porin yliopistokeskus, auditorio 125, kello 18-20.

Sanotaan, että aivot ovat kenties kaikkein monimutkaisin organismi tunnetussa universumissa. Kenties. Emme edelleenkään tunne aivoja kovin hyvin, vaikka 90-luvulta lähtien aivoja koskeva tietomme ja ymmärryksemme onkin lisääntynyt merkittävästi. Yksi ihmeellisen kinkkinen kysymys näyttää kuitenkin käyvän ylitse muiden: miten aivot tuottavat tietoisuuden? Tässä oletetaan, että näin aivot tekevät. Mistä muualtakaan tietoisuus tulisi kuin aivoista? Tietoisuudella tarkoitetaan subjektiivista kokemusta: jos kivellä on tietoisuus, niin siltä tuntuu joltain olla kivi. Ellemme oleta animismia tai esimerkiksi panpsykismiä, niin näyttää jäävän selittämättömäksi, miksi tietyt organismit (kuten ihminen) tuntevat jotain. Miksi toimintomme eivät voisi tapahtua ilman tietoisuutta, niin kuin koneen toiminnot? Yhtä hyvin voisimme kaiketi olla automaatteja tai zombeja? Vai voisimmeko? Tietoisuus on kehittynyt evoluution saatossa, mutta täsmälleen ottaen miksi ja miten? Missä tietoisuuden salaisuus piilee? Aivoissa järjestelmätasolla? Mikrotubuleissa? Kvarkeissa? Miten tietoisuus istuu fysikaaliseen todellisuuteen ja tieteelliseen maailmankuvaan?

Limnell pitää johdatus-luontoisen esitelmän tietoisuuden keskeisistä kysymyksistä ja ongelmista viimeaikaista aivotutkimusta unohtamatta. Esitelmässä mennään hieman johdatusta pidemmälle ja pohditaan myös ratkaisuja tietoisuuden vaikeaan ongelmaan (hard problem, kuten filosofi David Chalmers tämän tituleerasi). "Vaikea ongelma" on juurikin selittää, miksi kokemukset ylipäätään ovat mahdollisia ja tuntuvat joltakin?

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Unennäkö – Mitä tiedämme ja mitä emme tiedä?

Seuraava luentotilaisuutemme koskee unia ja unennäköä. Vieraaksemme saapuu psykologian tutkijatohtori Nils Sandman Turun yliopistosta. Hän esitelmöi otsikolla

Unennäkö – Mitä tiedämme ja mitä emme tiedä?

”Lähes kaikki ihmiset näkevät unia joka yö. Unennäkö on siten tärkeä osa ihmisten elämää ja kiinnostava tutkimuskohde psykologialle. Unien tieteellinen tutkimus on kuitenkin haastavaa, koska niitä on erittäin vaikea mitata luotettavalla tavalla. Näistä ongelmista huolimatta unitutkimus on edistynyt paljon viime vuosikymmenien aikana. Tutkimus on lisännyt tietoamme unien yleisyydestä, sisällöstä, aivoperustasta ja merkityksestä hyvinvoinnille.
Tässä esityksessä kerron, millainen on nykytieteen käsitys unennäön olemuksesta ja esittelen tutkimustuloksia sekä teorioita unien näkemisestä. Arvioin tieteellistä unitutkimusta myös kriittisesti tieteenfilosofian keinoin. Uniin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä ja näyttää siltä, että niihin vastaaminen ei tule olemaan helppoa”.

Sandmanin esitelmä on osa Satakunnan Kriittisen Korkeakoulun luento- ja keskustelusarjaa Kaiken maailman aivot!

Sandmanin asiantuntijuuteen lukeutuvat nukkuminen, uni, unennäkö, painajaiset, hyvinvointi ja unihäiriöt. Lisäksi hänen kiinnostuksen kohteitansa ovat tieteenfilosofia, evoluutiopsykologia sekä tieteellisen tiedon hyödyntäminen yhteiskunnassa. Sandman on kokenut tieteen popularisoija ja hän puhuu unitutkimuksesta mielellään myös suurelle yleisölle. Parhaillaan hän tekee tutkimusta älylaitteiden käytön vaikutuksista unen laatuun teini-ikäisten keskuudessa.

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa mukaan.

Paikka ja aika: Porin yliopistokeskus, auditorio 125, perjantaina 22. marraskuuta kello 17 – 19.

Luennon pohjalta pidetään erillinen keskustelutilaisuus torstaina 28.11. Palmgren-konservatorion kahviossa, Rautatienpuistokatu 7, 2. kerros kello 18.00 alkaen.

Filosofi Reijo Wilenius 22.4.1930 - 26.10.2019

Filosofian emeritusprofessori Reijo Wilenius on kuollut. Wilenius on lähestynyt useissa filosofisissa teoksissaan kysymyksiä mm. ihmisyydestä, inhimillisestä kasvusta ja ihmisen arvoista. Hän on toiminut professorina Jyväskylän yliopistossa ja tutkinut yhteiskuntafilosofiaa, aatehistoriaa sekä kasvatuksen filosofiaa. Wilenius on myös antroposofisen liikkeen ja Steiner-pedagogiikan keskeisiä edustajia Suomessa.

Reijo Wilenius muistetaan myös Kriittisen korkeakoulun ja Snellman-korkeakoulun perustajana.

Hänen muistoaan ja henkistä perintöään kunnioittaen,

Satakunnan Kriittinen Korkeakoulu

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_Wilenius

 

Kokoonnumme perjantaina keskustelemaan Risto Ilmoniemen esitelmästä. Paikkana on Annis (Annankatu 6), 1. kerroksen sali, ns. Vireen tila. Perjantaina 18. päivä, kello 17 alkaen.

Syksyn teema Kaiken Maailman Aivot jatkuu 11.10

Perjantai lokakuun 11. päivä (Porin yliopistokeskus, auditorio, kello 17-19):

Vieraaksemme saapuu professori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.

Lue esitelmän abstrakti.

Risto Ilmoniemi on aivotutkija ja fyysikko, sekä teknillisen fysiikan professori ja laitoksen johtaja Aalto-yliopiston Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella. Hän on maailman johtavia magnetoenkefalografian (MEG) ja transkraniaalisen magneettistimulaation (TMS) asiantuntijoita. Hän on kehittänyt mm. uusia aivokuvantamisen menetelmiä ja erilaisia tapoja lähestyä aivojen salaisuuksia. Näiden keskiössä ovat esimerkiksi magneettikentät, joita käytetään aivojen toiminnan kartoittamiseen ja stimuloimiseen.

Mainittakoot myös, että hän on saanut ensimmäisenä suomalaisena Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) Synergy -tutkimusrahoituksen, joka on ERC:n haasteellisin rahoitusmuoto. Professori Ilmoniemi oli akatemiaprofessori kaudella 2012–2016. Hän on myös Nexstim Oyj:n perustaja.