tiistai 12. marraskuuta 2019

Unennäkö – Mitä tiedämme ja mitä emme tiedä?

Seuraava luentotilaisuutemme koskee unia ja unennäköä. Vieraaksemme saapuu psykologian tutkijatohtori Nils Sandman Turun yliopistosta. Hän esitelmöi otsikolla

Unennäkö – Mitä tiedämme ja mitä emme tiedä?

”Lähes kaikki ihmiset näkevät unia joka yö. Unennäkö on siten tärkeä osa ihmisten elämää ja kiinnostava tutkimuskohde psykologialle. Unien tieteellinen tutkimus on kuitenkin haastavaa, koska niitä on erittäin vaikea mitata luotettavalla tavalla. Näistä ongelmista huolimatta unitutkimus on edistynyt paljon viime vuosikymmenien aikana. Tutkimus on lisännyt tietoamme unien yleisyydestä, sisällöstä, aivoperustasta ja merkityksestä hyvinvoinnille.
Tässä esityksessä kerron, millainen on nykytieteen käsitys unennäön olemuksesta ja esittelen tutkimustuloksia sekä teorioita unien näkemisestä. Arvioin tieteellistä unitutkimusta myös kriittisesti tieteenfilosofian keinoin. Uniin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä ja näyttää siltä, että niihin vastaaminen ei tule olemaan helppoa”.

Sandmanin esitelmä on osa Satakunnan Kriittisen Korkeakoulun luento- ja keskustelusarjaa Kaiken maailman aivot!

Sandmanin asiantuntijuuteen lukeutuvat nukkuminen, uni, unennäkö, painajaiset, hyvinvointi ja unihäiriöt. Lisäksi hänen kiinnostuksen kohteitansa ovat tieteenfilosofia, evoluutiopsykologia sekä tieteellisen tiedon hyödyntäminen yhteiskunnassa. Sandman on kokenut tieteen popularisoija ja hän puhuu unitutkimuksesta mielellään myös suurelle yleisölle. Parhaillaan hän tekee tutkimusta älylaitteiden käytön vaikutuksista unen laatuun teini-ikäisten keskuudessa.

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa mukaan.

Paikka ja aika: Porin yliopistokeskus, auditorio 125, perjantaina 22. marraskuuta kello 17 – 19.

Luennon pohjalta pidetään erillinen keskustelutilaisuus torstaina 28.11. Palmgren-konservatorion kahviossa, Rautatienpuistokatu 7, 2. kerros kello 18.00 alkaen.

tiistai 29. lokakuuta 2019

Filosofi Reijo Wilenius 22.4.1930 - 26.10.2019


Filosofian emeritusprofessori Reijo Wilenius on kuollut. Wilenius on lähestynyt useissa filosofisissa teoksissaan kysymyksiä mm. ihmisyydestä, inhimillisestä kasvusta ja ihmisen arvoista. Hän on toiminut professorina Jyväskylän yliopistossa ja tutkinut yhteiskuntafilosofiaa, aatehistoriaa sekä kasvatuksen filosofiaa. Wilenius on myös antroposofisen liikkeen ja Steiner-pedagogiikan keskeisiä edustajia Suomessa.

Reijo Wilenius muistetaan myös Kriittisen korkeakoulun ja Snellman-korkeakoulun perustajana.

Hänen muistoaan ja henkistä perintöään kunnioittaen,
Satakunnan Kriittinen Korkeakoulu


 

tiistai 15. lokakuuta 2019

Kokoonnumme perjantaina keskustelemaan Risto Ilmoniemen esitelmästä. Paikkana on Annis (Annankatu 6), 1. kerroksen sali, ns. Vireen tila. Perjantaina 18. päivä, kello 17 alkaen.

torstai 26. syyskuuta 2019

Syksyn teema Kaiken Maailman Aivot jatkuu 11.10


Perjantai lokakuun 11. päivä (Porin yliopistokeskus, auditorio, kello 17-19):

Vieraaksemme saapuu professori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.

Lue esitelmän abstrakti.

Risto Ilmoniemi on aivotutkija ja fyysikko, sekä teknillisen fysiikan professori ja laitoksen johtaja Aalto-yliopiston Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella. Hän on maailman johtavia magnetoenkefalografian (MEG) ja transkraniaalisen magneettistimulaation (TMS) asiantuntijoita. Hän on kehittänyt mm. uusia aivokuvantamisen menetelmiä ja erilaisia tapoja lähestyä aivojen salaisuuksia. Näiden keskiössä ovat esimerkiksi magneettikentät, joita käytetään aivojen toiminnan kartoittamiseen ja stimuloimiseen.

Mainittakoot myös, että hän on saanut ensimmäisenä suomalaisena Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) Synergy -tutkimusrahoituksen, joka on ERC:n haasteellisin rahoitusmuoto. Professori Ilmoniemi oli akatemiaprofessori kaudella 2012–2016. Hän on myös Nexstim Oyj:n perustaja.

torstai 4. heinäkuuta 2019

Voisiko musiikki olla ensimmäinen kielemme?


Kesäinen tervehdys Kriittisestä,
Professori Minna Huotilainen (Helsingin yliopisto, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö) vierailee Porissa keskiviikkona 17. heinäkuuta ja esitelmöi aivoista, kielestä ja musiikista. Huotilainen on ollut Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori vuodesta 2018. 


Paikkana Porin kaupunginkirjaston kokoustila. Tilaisuus alkaa kello 16.00.

Tervetuloa!

Linkkejä: 
https://researchportal.helsinki.fi/…/pers…/minna-huotilainen
https://yle.fi/…/alylaitteet-tyhmentavat-koko-ihmiskunnan-a…
https://www.ps-kustannus.fi/Mi…/N%C3%A4in-aivot-oppivat.html
https://yle.fi/uutiset/3-10423183
https://sydan.fi/aivot-tykkaavat-liikkeesta-ja-musiikista/

Minna Huotilainen — University of Helsinki
Brunila, K., Pesonen, J., Valkonen, S., Leiviskä, A., Säntti, J., Hansen, P., Honkasilta, J., Hinke Dobrochinski Candido, H., Mertanen, K., Huotilainen,…

perjantai 17. toukokuuta 2019

Satakunnan Kriittisen Korkeakoulun seuraava vierailijaluento on MAANANTAINA 27. päivä kuluvaa kuuta. Paikkana on Porin yliopistokeskuksen auditorio 125 (katutaso). Tilaisuus alkaa aiemmin ilmoitetusta poiketen tuntia myöhemmin, eli KELLO 18.00.

Vieraaksemme saapuu professori Kimmo Alho Helsingin yliopistosta. Hän esitelmöi aivoista ja digiajasta otsikolla Aivot ja tarkkaavaisuus digiajassa.

Ihminen kykenee suuntaamaan tarkkaavaisuutensa tiettyyn kohteeseen. Tätä kykyä tarvitsemme esimerkiksi kuunnellessamme tiettyä puhujaa yleisessä puheensorinassa tai lukiessamme tekstiviestiä hälyisässä ympäristössä. Aivoissa tällainen valikoiva tarkkaavaisuus perustuu ilmeisesti siihen, että kuulo- tai näköaivokuori ”viritetään” vastaanottamaan tietyssä suunnassa esiintyviä ja/tai tietynlaisia ääniä tai näkökohteita otsa- ja päälaenlohkojen aivokuorialueiden ohjauksessa. Näin valikoidut tarkkailun kohteet viedään sitten tarkempaan tarkasteluun, esimerkiksi kielellisen merkityksen käsittelyyn. Samalla muut ärsykkeet jäävät vähemmälle huomiolle ja niiden käsittelyä saatetaan myös vaimentaa aktiivisesti, jolloin ne voivat jäädä täysin tietoisuuden ulkopuolelle.

Ääni- ja näköympäristössämme tapahtuvat muutokset, esimerkiksi uudet äänet, voivat kuitenkin vetää tahdostamme riippumatta tarkkaavaisuutemme puoleensa. Tällainen kuulo- tai näköjärjestelmän käynnistämä tahaton tarkkaavaisuus on tietysti tärkeää, joskus jopa elintärkeää, koska sen seurauksena voimme arvioida, edellyttääkö uusi tilanne muutoksia sen hetkisessä toiminnassamme. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia edellyttää usein tarkkaavaisuuden jakamista tai kääntelyä monen informaatiolähteen välillä, ja esimerkiksi hälytysäänet uusista sähköisistä viesteistä aiheuttavat jatkuvasti tarkkaavaisuuden kääntymistä puoleensa. Muokkaako jatkuva tarkkaavaisuuden jakaminen ja uudelleen suuntaaminen aivojamme? Tuleeko runsaasti uutta teknologiaa käyttävistä nuorista yhdestä asiasta toiseen hyppiviä ”heinäsirkkamieliä” vai kehittääkö runsas informaatioteknologian käyttö tarkkavaisuustaitoja? Luennolla esitellään muun muassa tällaisiin digiajan herättämiin kysymyksiin vastauksia etsivien tutkimusten tuloksia.

https://tuhat.helsinki.fi/…/kimmo-alho(0d38c8b5-2dd7-4b4a-9…

Jatkamme keskustelua aiheesta ja aiheen tiimoilta kesäkuun 6. päivä torstaina pääkirjaston kokoustiloissa. Aloitamme viideltä.

Tervetuloa!

tiistai 2. huhtikuuta 2019

Satakunnan Kriittinen lähti käyntiin vauhdikkaasti apulaisprofessori Tomi Rantamäen esitelmällä "Voiko mieltä lääkitä lääkkein?" Tilaisuus keräsi ilahduttavan runsaasti väkeä (noin 50 henkeä) ja herätti vilkasta ja syvää keskustelua. Kriittinen kiittää!

Katso tilaisuuden videointi SK:n sivuilta (vain tilaajalle). Kelaa alusta noin 15 min kohdalle, josta esitelmä alkaa.

Aiheesta ja aihepiiristä kiinnostuneina kokoonnumme torstaina 4. huhtikuuta Porin kaupungin kirjaston kokoustiloissa (alakerta) purkamaan Rantamäen esitelmää ja keskustelemaan aivoista, ihmisestä ja masennuksesta.

Tilaisuus alkaa kello 17.00.

Tervetuloa.