tiistai 4. helmikuuta 2020

Satakunnan Kriittisen Korkeakoulun kevät 2020


Tiedämme paljon ja enemmänkin; tiedämme että emme tiedä ja tiedämme että on vielä paljon tiedettävää ja opittavaa. Tietämisen ohella herää kysymys ymmärtämisestä. Ihmisiä kiinnostaa maailman meno, mutta myös kysymykset siitä, mistä oikein tulemme, keitä oikein olemme ja minne olemme menossa? Mitä järkeä maailmassa on (jos mitään), miksi asiat tapahtuvat kuten tapahtuvat ja onko meillä jokin suunta, johon ihmiskunta on menossa? Heittelevätkö meitä sattuman voimat, vai onko kaiken takana jokin suurempi suunnitelma?

Näiden kysymysten saatossa yritämme ymmärtää ihmistä ja hänen paikkaansa yhteiskunnassa ja maailmassa Kriitisen korkeakoulun kuluvan vuoden luentosarjassa.

Satakunnan kriittisen korkeakoulun tämän vuoden kattoteema kulkee otsikolla Mistä tulemme, minne menemme? Teeman puitteissa tarkastelemme muun muassa sitä, miten yteiskunnat ylipäätään ovat saaneet alkunsa. Miten metsästäjä-keräilijöistä tuli yhteiskuntien ja kulttuurien rakentajia ja perustajia? Miten tämä valtava murros syntyi ja miten siitä mentiin eteen päin? Mitkä olivat niitä tekijöitä, jotka muovasivat ihmisen toimintaa, ajatuksia ja uskomuksia siten, että nykyinen maailma saattoi muodostua?

Aloitamme kevään ohjelmamme ”alusta”; matkaamme Mesopotamiaan, yhteiskunnan ja kulttuurin alkulähteille. FT Tero Alstola esitelmöi yhteiskunnan synnystä. Jatkamme sieltä matkaamme historiallisesti Persian imperiumiin FT Jutta Jokirannan johdattamana, kunnes hyppäämme Ateenaan ja antiikin kreikan ihmeelliseen maailmaan. Tässä meidät johdattaa viininpunaisen meren aalloille dosentti Juhani Sarsila. Matkamme jatkuu kevään kuluessa renesanssin maailmaan dosentti Mikko Lahtisen siivittämänä.

Syksyllä jatkamme matkaamme modernin Euroopan aate- ja kulttuurihistoriaan. Tutkimme muun muassa työelämää, sen historiaa ja nykyisiä haasteita, tieteellisen maailmankuvan murrosta ja ihmisen paikkaa tieteellisessä maailmankuvassa, sekä tämä päivän poliittis-taloudellista tilannetta ja tulevaisuuden haasteita.

Tervetuloa mukaan Satakunnan kriittisen korkeakoulun ohjaamalle matkalle historian ja kulttuurin siipien havinaan aina kulttuurien aamunkoitosta nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin.

Kevään 2020 kaikki tilaisuudet pidetään UCPorin tiloissa (Porin yliopistokeskus), auditorio 125 (katutaso). Kaikki tilaisuudet ovat torstaisin ja alkavat kello kuusi, paitsi Jutta Jokirannan esitelmä, joka pidetään perjantaina alkaen kello viisi.

Kevään ohjelma:
  • Helmikuu 27, torstai kello 18-20, Tero Alstola, ”Miten yhteiskunnat saivat alkunsa? Kulttuurimme juuret muinaisessa Lähi-idässä”.
  • Maaliskuu 27, perjantai kello 17-19, Jutta Jokiranta, ”Persia ja Jerusalem – mitä juutalainen perintö toi länsimaiseen kulttuuriin?”
  • Huhtikuu 16, torstai kello 18-20, Juhani Sarsila, ”Ateena ja Kreikallainen maailma” (otsikko tarkentuu).
  • Toukokuu 14, torstai kello 18-20, Mikko Lahtinen, ”Renesanssi vanhan ja uuden taitekohtana”.
Tero Alstola avaa 27.2 ensimmäisen tilaisuutemme. Seuraavassa hänen esitelmänsä tiivistelmä:
Miten yhteiskunnat saivat alkunsa? Kulttuurimme juuret muinaisessa Lähi-idässä

Abstrakti:

Ihmisyhteisöt siirtyivät toisistaan riippumatta keräilystä ja metsästyksestä maanviljelyyn eri puolilla maapalloa tuhansia vuosia sitten, mutta Euroopan näkökulmasta merkittävin murros tapahtui Lähi-idässä. Maanviljely mahdollisti kaupunkien ja työnjaon kehittymisen ja tätä kautta kirjoitustaidon, kulttuurin, valtion ja monien teknisten keksintöjen synnyn. Ihmisten ja ajatusten liikkuessa innovaatiot levisivät nopeasti alueelta toiselle, ja jo pronssikaudella Välimeren ja Lähi-idän kulttuurit olivat tiiviissä kanssakäymisessä keskenään. Näin ollen Lähi-itä on kiinteä osa myös Euroopan historiaa, ja sen korkeakulttuurien perintö on yhä konkreettisesti läsnä yhteiskunnassamme: tunnin jakaminen 60 minuuttiin on perua babylonialaisilta, ja niin kristinuskon kuin islamin juuret ovat muinaisessa Lähi-idässä.

Kevään keskustelutilaisuuksista ilmoitetaan myöhemmin.

Kaikki tilaisuutemme ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Terveisin,
Petteri Limnell
Satakunnan Kriittinen Korkeakoulu.

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Satakunnan Kriittisen Korkeakoulun ensimmäinen vuosi on "paketissa"


Hyvät Kriittisen Korkeakoulun ystävät,

Satakunnan Kriitisen Korkeakoulun ensimmäinen vuosi on niin sanotusti paketissa. Osuvampaa olisi sanoa, että ensi vuosi on paketissa. Kuluva vuosi kun avattiin seuraavasti:

Kuluvan vuoden yleisenä teemana oli inhimilliset aivot ja niiden funktiot ympäristöineen ja ulottuvuuksineen. Aloitimme Kaiken Maailman Aivot sarjamme masennuksesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä ja hoitomuodoista. Siirryimme tarkkaavaisuuteen ja digiaikaan, musiikkiin mahdollisesti ensimmäisenä kielenämme, ja sieltä aivojen kuvantamiseen ja aivosairauksien hoitomenetelmiin ja lopulta tietoisuuden mysteeriin.

Ensi vuonna jatkamme yleisellä teemalla Mistä tulemme, minne menemme? Kyseessä on sarja esitelmiä ja keskusteluja länsimaisen kulttuurin, ajattelun ja sivistyksen suurista linjoista ja virstanpylväistä. Tutkimme menneisyyttä, nykyisyyttä ja arvelemme hieman myös tulevia aikoja. Pyrimme ymmärtämään ihmistä ajattelevana kulttuuriolentona; ihmisen aikeita, toimia ja niiden syitä. Mistä tulemme, minne menemme?

Ensi kevään päivämäärämme ovat:
  • 27. helmikuuta,
  • 27. maaliskuuta
  • 16. huhtikuuta
  • 14. toukokuuta
Kaikki esitelmätilaisuudet pidetään Yliopistokeskuksen auditoriossa 125 torstaisin kello 18 alkaen, paitsi 27. maaliskuuta tilaisuus pidetään perjantaina alkaen kello viisi.

Aiheista ja niitä seuraavista keskustelutilaisuuksista ilmoitetaan erikseen tammikuusta lähtien.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

Jouluterveisin,

Satakunnan Kriittinen Korkeakoulu

Petteri Limnell
Päivi Tamminen
Pälvi Lehtonen
Heimo Heino

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Kaiken maailman aivot luentosarjan esitelmä "Aivot ja tietoisuus" torstaina 12.12


Kaiken maailman aivot sarjamme päättyy tältä erää Satakunnan Kriittisen korkeakoulun puheenjohtajan (FM Petteri Limnell) esitelmällä "Aivot ja tietoisuus".

Torstai 12. joulukuuta, Porin yliopistokeskus, auditorio 125, kello 18-20.

Sanotaan, että aivot ovat kenties kaikkein monimutkaisin organismi tunnetussa universumissa. Kenties. Emme edelleenkään tunne aivoja kovin hyvin, vaikka 90-luvulta lähtien aivoja koskeva tietomme ja ymmärryksemme onkin lisääntynyt merkittävästi. Yksi ihmeellisen kinkkinen kysymys näyttää kuitenkin käyvän ylitse muiden: miten aivot tuottavat tietoisuuden? Tässä oletetaan, että näin aivot tekevät. Mistä muualtakaan tietoisuus tulisi kuin aivoista? Tietoisuudella tarkoitetaan subjektiivista kokemusta: jos kivellä on tietoisuus, niin siltä tuntuu joltain olla kivi. Ellemme oleta animismia tai esimerkiksi panpsykismiä, niin näyttää jäävän selittämättömäksi, miksi tietyt organismit (kuten ihminen) tuntevat jotain. Miksi toimintomme eivät voisi tapahtua ilman tietoisuutta, niin kuin koneen toiminnot? Yhtä hyvin voisimme kaiketi olla automaatteja tai zombeja? Vai voisimmeko? Tietoisuus on kehittynyt evoluution saatossa, mutta täsmälleen ottaen miksi ja miten? Missä tietoisuuden salaisuus piilee? Aivoissa järjestelmätasolla? Mikrotubuleissa? Kvarkeissa? Miten tietoisuus istuu fysikaaliseen todellisuuteen ja tieteelliseen maailmankuvaan?

Limnell pitää johdatus-luontoisen esitelmän tietoisuuden keskeisistä kysymyksistä ja ongelmista viimeaikaista aivotutkimusta unohtamatta. Esitelmässä mennään hieman johdatusta pidemmälle ja pohditaan myös ratkaisuja tietoisuuden vaikeaan ongelmaan (hard problem, kuten filosofi David Chalmers tämän tituleerasi). "Vaikea ongelma" on juurikin selittää, miksi kokemukset ylipäätään ovat mahdollisia ja tuntuvat joltakin?

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

tiistai 12. marraskuuta 2019

Unennäkö – Mitä tiedämme ja mitä emme tiedä?

Seuraava luentotilaisuutemme koskee unia ja unennäköä. Vieraaksemme saapuu psykologian tutkijatohtori Nils Sandman Turun yliopistosta. Hän esitelmöi otsikolla

Unennäkö – Mitä tiedämme ja mitä emme tiedä?

”Lähes kaikki ihmiset näkevät unia joka yö. Unennäkö on siten tärkeä osa ihmisten elämää ja kiinnostava tutkimuskohde psykologialle. Unien tieteellinen tutkimus on kuitenkin haastavaa, koska niitä on erittäin vaikea mitata luotettavalla tavalla. Näistä ongelmista huolimatta unitutkimus on edistynyt paljon viime vuosikymmenien aikana. Tutkimus on lisännyt tietoamme unien yleisyydestä, sisällöstä, aivoperustasta ja merkityksestä hyvinvoinnille.
Tässä esityksessä kerron, millainen on nykytieteen käsitys unennäön olemuksesta ja esittelen tutkimustuloksia sekä teorioita unien näkemisestä. Arvioin tieteellistä unitutkimusta myös kriittisesti tieteenfilosofian keinoin. Uniin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä ja näyttää siltä, että niihin vastaaminen ei tule olemaan helppoa”.

Sandmanin esitelmä on osa Satakunnan Kriittisen Korkeakoulun luento- ja keskustelusarjaa Kaiken maailman aivot!

Sandmanin asiantuntijuuteen lukeutuvat nukkuminen, uni, unennäkö, painajaiset, hyvinvointi ja unihäiriöt. Lisäksi hänen kiinnostuksen kohteitansa ovat tieteenfilosofia, evoluutiopsykologia sekä tieteellisen tiedon hyödyntäminen yhteiskunnassa. Sandman on kokenut tieteen popularisoija ja hän puhuu unitutkimuksesta mielellään myös suurelle yleisölle. Parhaillaan hän tekee tutkimusta älylaitteiden käytön vaikutuksista unen laatuun teini-ikäisten keskuudessa.

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa mukaan.

Paikka ja aika: Porin yliopistokeskus, auditorio 125, perjantaina 22. marraskuuta kello 17 – 19.

Luennon pohjalta pidetään erillinen keskustelutilaisuus torstaina 28.11. Palmgren-konservatorion kahviossa, Rautatienpuistokatu 7, 2. kerros kello 18.00 alkaen.

tiistai 29. lokakuuta 2019

Filosofi Reijo Wilenius 22.4.1930 - 26.10.2019


Filosofian emeritusprofessori Reijo Wilenius on kuollut. Wilenius on lähestynyt useissa filosofisissa teoksissaan kysymyksiä mm. ihmisyydestä, inhimillisestä kasvusta ja ihmisen arvoista. Hän on toiminut professorina Jyväskylän yliopistossa ja tutkinut yhteiskuntafilosofiaa, aatehistoriaa sekä kasvatuksen filosofiaa. Wilenius on myös antroposofisen liikkeen ja Steiner-pedagogiikan keskeisiä edustajia Suomessa.

Reijo Wilenius muistetaan myös Kriittisen korkeakoulun ja Snellman-korkeakoulun perustajana.

Hänen muistoaan ja henkistä perintöään kunnioittaen,
Satakunnan Kriittinen Korkeakoulu