tiistai 13. lokakuuta 2020

Webinaari viisaudesta 17.10.2020 klo 14 - 20

 

WEBINAARI VIISAUDESTA

 

VIISAUS JA VIISASTELU

 

Järjestäjät: Kriittinen Korkeakoulu ja Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi

 

Webinaari Zoomissa

 

Zoom-linkki: https://zoom.us/j/99460271561

 

Lauantaina 17. lokakuuta, kello 14.00 – 20.00

 

Pääset osallistumaan webinaariin klikkaamalla zoom-linkkiä. Mikäli Zoom alusta on vieras, kannattaa Googlettaa lisätietoja. Zoomin käyttö on helppoa.

 

Webinaari on maksuton

 

Lisätietoja: Kriittisen toimistolta: info@kriittinenkorkeakoulu.fi (tai Satakunnan Kriittiseltä: pollux1900@gmail.com (Petteri Limnell)

 

Viisaus! Vahva sana, jota kaikki kunnioittavat. Vai kunnioittavatko? Mitä viisaus oikeastaan on? Kenellä sitä on ja ketkä ovat viisaita ja miksi? Ovatko toiset vallan ilman viisautta? Millaista vaikutusta viisaudella on ja mikä on sen paikka nyky-yhteiskunnassa?

 

Tässä webinaarissa keskustellaan muun muassa siitä, millaisia funktioita viisaus saa nykymaailmassa ja millaisia merkityksiä sillä on tämän päivän keskusteluissa.

 

Aiheemme nousevat esille sekä nykypäivän perspektiivistä ja arjesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista - historian oppeja kuitenkaan unohtamatta. Viisaus koskee niin moraalia kuin tietoa ja hyvää elämää. Antiikin Sokrates esitetään viisauden perikuvana, koska hän ei luullut mitään, vaan tavoitteli pyyteettömästi totuutta. Mutta millaisia ovat tämän päivän Sokrateet ja onko heitä? Millaisia ominaisuuksia heillä voisi olla? Miten ”viisastellaan” somemaailmassa ja totuuden jälkeisessä ajassa?

 

Webinaarissa tutkitaan muun muassa seuraavia kysymyksiä:

 

Voidaanko viisautta mitata tieteellisesti? Ovatko filosofit edelleen viisauden mestareita? Millaisia ehtoja viisaudella on? Voiko tekoäly auttaa meitä viisaammiksi? Milloin viisaus on ”viisastelua” ja mitä historia voi meille tästä opettaa? Millaisia olivat sellaiset viisaat ihmiset, kuten Yrjö Kallinen ja Reijo Wilenius? Millaista on moderni viisaustutkimus ja millaisia käsityksiä se on  tuottanut? Miksi naisen viisaus on nähty kulttuurihistoriallisesti pelottavana asiana? Millaista on viisas keskustelu ja viisas suhtautuminen keskusteluun?

 

Tervetuloa pohtimaan ja viisastelemaan kanssamme näitä ja monia muita kiinnostavia kysymyksiä viisaudesta, sen luonteesta ja paikasta maailmassa.

 

 

Keynote speakers:

 

Prof. Sami Pihlström (Helsingin yliopisto), FT, Dos. Eeva Kallio (Jyväskylän yliopisto), Prof. Taneli Kukkonen (NYU Abu Dhabi)

 

Muut alustajat:

 

Markku Heikkinen (TaM, Kriittinen korkeakoulu), Markus Neuvonen (VTM, Kriittinen korkeakoulu), Timo Vuorio (FM, Kriittinen korkeakoulu, Tuni), Petteri Limnell (FM, Kriittinen korkeakoulu, Tuni), Pia Houni (TeT, Dos, Taiteen edistämiskeskus, Jyväskylän yliopisto), Juha Olavinen (VTM, Helsingin Filosofiklubi)

 

Otsikot:

 

Sami Pihlström (Helsingin yliopisto) ”Viisaasta keskustelusta”

Taneli Kukkonen (NYU Abu Dhabi) ”Viisaus ja viisastelu”

Eeva Kallio (Jyväskylän yliopisto) ”Onko viisaudella varjo?”

Juha Olavinen (Helsingin filosofiaklubi) ”Viisaus Reijo Wileniuksen elämässä”

Pia Houni (Taiteen edistämiskeskus) ”Saako nainen olla viisas?”

Markku Heikkinen (Kriittinen korkeakoulu) ”Yrjö Kallisen viisaus”

Petteri Limnell (Kriittinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto) ”Jos viisaus ontuu, voiko kone auttaa?”

Timo Vuorio (Kriittinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto) ”Viisaus oman järjen käyttönä”

Markus Neuvonen (Kriittinen korkeakoulu) "Viisaus ajattelun hyveenä – filosofian rooli viisaustutkimuksessa"

 

Aikataulu:

 

 

1.     sessio

 

14.00             Eero Ojasen tervehdys (Kriittisen Korkeakoulun toiminnanjohtaja)

14.05             Tervehdys Orivedeltä (Reijo Kahelin, tj, Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi)

 

14.10             Sami Pihlström: ”Viisaasta keskustelusta”

14.50             Pia Houni: ”Saako nainen olla viisas?”

15.20             Petteri Limnell: ”Jos viisaus ontuu, voiko kone auttaa?”

 

15.50 – 16.05                     Kahvitauko

 

2.     sessio

 

16.05             Eeva Kallio: ”Onko viisaudella varjo?”

16.45             Timo Vuorio: ”Viisaus oman järjen käyttönä”

17.15             Markku Heikkinen: ”Yrjö Kallisen viisaus”

 

17.45 – 18.00 Kahvitauko

 

3.     sessio

 

18.00             Taneli Kukkonen: ”Viisaus ja viisastelu”

18.35             Markus Neuvonen: ”Viisaus ajattelun hyveenä – filosofian rooli viisaustutkimuksessa”

19.05             Juha Olavinen: ”Viisaus Reijo Wileniuksen elämässä”

 

19.35 – 20.00 Paneeli

 

Webinaarin puheenjohtajana toimii Kriittisen puheenjohtaja Severi Hämäri

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

Webinaari 9.10.2020 prof. Maunu Häyrynen esitelmöi otsikolla "Voiko paikkakokemusta kuvata ja välittääkö kuva kokemuksen?"

Perjantaina 9.10. kello 17 -19.30 prof. Maunu Häyrynen (Tuni) Esitelmöi otsikolla "Voiko paikkakokemusta kuvata ja välittääkö kuva kokemuksen?"

Tilaisuus järjestetään verkkoseminaarina. Voit liittyä Zoom-verkkoseminaariin klikkaamalla linkkiä. Jos käytät mobiililaitetta, laite pyytää sinua asentamaan Zoom -sovelluksen. Asentamalla tämän ilmaisen sovelluksen saat avattua yhteyden verkkotapaamiseesi. Ohjeita ZOOM-sovelluksen käyttöön löydät googlettamalla hakusanalla "zoom ohje".

Tilaisuuden järjestää Porin filosofinenseura.

Abstrakti

Konstruktionistisen tutkimusotteen perusajatus on kärjistäen ollut, että maailma ilmenee kielen kautta ja kaikki ilmaistavissa olevat merkitykset ovat rakentuneet sosiaalisesti. Tämä näkökulma on hallinnut myös maisemankuvauksen tutkimusta, missä maisemaa on tutkittu visuaalisena kielenä eli kuvastona. Tätä seuraten on haettu tapoja, joilla maisemankuvauksia on rajattu ja kytketty erilaisiin konteksteihin ja diskursseihin. Kehollisuus on otettu huomioon katseen suuntautumisen ja katsoja-aseman tarkastelussa. Ajattelutavan perusteella maisema on rakennettu esitys silloinkin kun katsotaan "todellista" luonnonmaisemaa eikä kuvaa sellaisesta, koska merkitysten muodostuminen tapahtuu molemmissa samalla tapaa katseen suuntaamisen, rajauksen ja symbolisten viittausten, mielleyhtymien tai konnotaatioiden kautta.

2000-luvulla tätä tutkimusotetta on arvosteltu siitä, ettei se ota kantaa maiseman välittömään keholliseen ja emotionaaliseen kokemukseen, joka ei välity pelkän maisemankuvauksen tai katsomisen kautta. Tällöin tutkimuksen saavuttamattomiin jää myös ihmisen vuorovaikutus materiaalisen ympäristön kanssa, mistä maisemankuvaus voi antaa enintään vihjeitä. Vuorovaikutuksen eri osapuolet, jotka maisemassa voivat olla myös muita eliöitä eivätkä rajoitu vain siihen mitä on näkyvissä, ovat osa jatkuvaa muutosprosessia. Tämä prosessi on rinnakkainen merkitysten sosiaaliselle rakentumiselle ja on usein sitä nopealiikkeisempi. Puhutaan sekunnin murto-osassa välittyvistä ei-kielellisistä affekteista, joiden välityksellä eri toimijat ovat suhteessa toisiinsa.

Oma käsitykseni on että maisemankuvaus ei ole irrallaan kehollisuudesta, moniaistisuudesta tai välittömistä tunnereaktioista vaan sen vaikutus perustuu osaksi näihin. Keskeisperspektiivimaisemaa tai myöhemmin maisemavalokuvaa on kauan pidetty todenkaltaisena ympäristön esitystapana länsimaisessa kulttuurissa. Tämä on mahdollista siksi että maisemankuvaus kykenee välittämään tai simuloimaan joiltakin osin kehollista ja emotionaalista ympäristökokemusta. Sen lisäksi maisemankuvaus luo uusia kehollistettuja käytäntöjä ja ohjelmoi maiseman tunnesisältöjä, jotka vaikuttavat siihen tapaan millä ihminen on ja toimii ympäristössä.

On kuitenkin ei-kielellistä ja epäkognitiivista kokemusta, joka nousee maiseman kielellisten ja yhteiskunnallisten merkitystasojen läpi ja muokkaa niitä. Kehollisuus ja affektiivisuus kielellistyvät emootioiksi, joilla säilyy tunnevaraus mutta jotka samalla artikuloituvat myös suhteessa opittuihin, jaettuihin ja historiallisesti rakentuneisiin merkityksiin. Maisemassa tästä voi kertoa toiseuden tai kuulumattomuuden tunne, kykenemättömyys suhteuttaa omaa kokemusta annettuun diskursiiviseen kehystykseen, jonka ankkurointi elettyyn, keholliseen ja materiaaliseen ympäristöön näin katkeaa.

Maunu Häyrynen

Maisemantutkimuksen professori
Turun yliopisto
Professor of Landscape Studies
University of Turku

torstai 12. maaliskuuta 2020

27.3 tilaisuus siirtyy (Persia ja Jerusalem – mitä juutalainen perintö toi länsimaiseen kulttuuriin?)


Porin yliopistokeskuksessa kaikki yli 50 hengen tilaisuudet peruutetaan maaliskuun osalta. Seuraamme tilannetta ja tiedotamme jatkosta. Valitettavasti joudumme täten siirtämään tämän tilaisuuden myöhempään ajankohtaan.

27. maaliskuuta, perjantai, kello 17.00, UCPorin auditorio 125

Jutta Jokiranta: Persia ja Jerusalem – mitä juutalainen perintö toi länsimaiseen kulttuuriin?



Abstrakti

Persian valtakunta oli siihenastisista suurvalloista mahtavin, ulottuen itäisestä Euroopasta Intiaan saakka. Persialaisaika (noin 550-330 eaa.) mahdollisti Heprealaisen Raamatun synnyn ja kokoamisen. Koko juutalaisen uskonnon synty liitetään tähän aikaan; selvää on, että sellaiset juutalaisen kulttuurin tekijät kuin toora ja kirjoitukset, liitto, temppeli, sapatti ja Jahven tunnustaminen muotoutuivat ja muuntuivat tänä aikana tavoilla, joilla on yhä vaikutusta. Uskonnonharjoitus on intellektuaalista tutkimista, liitto heijastaa aikansa poliittisuskonnollisia pyrkimyksiä, ja itsetutkiskelu ja ylistäminen ovat elämän tarkoitus. Luennolla valaistaan erityisesti Qumranin käsikirjoituslöytöjen merkitystä raamatuntutkimukselle ja varhaisen juutalaisuuden ymmärtämiseen.


HUOM!
Koronaepidemian vuoksi on syytä muistaa hyvä käsienpesu, desifiointi ja mm. yskimissäännöt. Sairaana ei pidä tulla paikalle. Seuraamme tilannetta ja toimimme viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Toistaiseksi etenemme normaalisti.

Ilmoitamme mahdollisista muutoksista näillä sivuilla ja Facebookissa.


--------------------------------------------
KEVÄÄN OHJELMA

Helmikuu 27, torstai kello 18-20, FT Tero Alstola (Helsingin yliopisto), ”Miten yhteiskunnat saivat alkunsa? Kulttuurimme juuret muinaisessa Lähi-idässä”.

Maaliskuu 27, perjantai kello 17-19, FT Jutta Jokiranta (Helsingin yliopisto), ”Persia ja Jerusalem – mitä juutalainen perintö toi länsimaiseen kulttuuriin?”

Huhtikuu 16, torstai kello 18-20, Dos. Juhani Sarsila (Tampereen yliopisto), ”Kreikan filosofia ja uskonto. Konflikti ja harmonia”.

Toukokuu 14, torstai kello 18-20, Dos. Mikko Lahtinen (Tampereen yliopisto), ”Renesanssi vanhan ja uuden taitekohtana”.

Kaikki tilaisuudet pidetään UCPorin auditoriossa 125.